Tai siis tarviinhan.
Tänään oli keikka päivällä. Viesteissä mies tuntui ihan täysipäiseltä ja olikin sitä. Mitä nyt ulkonäkö ei ihan vastannut mun ajatusta hyvännäköisestä miehestä ja puhetta oli välillä vaikeaa seurata kun tyyppi änkytti aika voimakkaasti. Muuten mukava kaveri jonka luona itseasiassa vahingossa viihdyin ihan liian kauan. Antoi mulle kyllä viimeiset käteisensä mutta ton pituisesta hommasta oon yleensä ottanut kaksi kertaa enemmän mitä nyt otin. Panemiseen kuitenkin meni vaan ihan hetki koko ajasta. Polteltiin rauhassa tupakkaa, juotiin viiniä ja löydettiin yhteinen jutunaihe taiteesta ja kirjallisuudesta. Mies oli ihan oikea kirjailija ja runoilija ja näytti mulle myös teoksiaan. Sovittiin että nähään myöhemmin uudestaan ja uskon että niin tulee tapahtumaankin. Tai ainakin toivon; ihan perusseksiä ja juttelua, siis helppo keikka.
Seuraavalle lähdin rohkaistuneena ja ehkä vähän viinipäissäni. Kävin ostamassa halutut rekvisiitat kun niitä ei mun vaatekaapista löytynyt, ja kappas keppanaa -- 50 euron shoppailun jälkeen oharit. Pidin keikkaa ihan varmana hotellikeikkana, viestiteltiin suhteellisen paljon ja mies vaikutti kokeneelta itsekin näissä hommissa. Ette arvaakaan kuinka kivaa oli seisoksia hame päällä Helsingin alkuillassa keskustassa kuumotellen sitä, että joku tuttu tulisi viereisen baarin terdelle istumaan sillä samalla siunaaman sekunnilla kun mies ilmestyisi paikalle. Ja kaikki tää ihan turhaan.
Teki mieli käydä palauttamassa kaikki mun ostamat ihanuudet mutta järkeilin, että tarvitsen noita ehkä sitten vielä myöhemmillä keikoilla.
Ärsyttää kuitenkin vieläkin -- miten nää tyypit kehtaa? Tältä kaverilta ei enää ees jälkeenpäin tullut mitään pahoittelua ja laitoinkin tälle sen perisuomalaisen viestin äsken; "Haista vittu".
Kyse oli kuitenkin parin tunnin keikasta josta velotankin jo jonkin verran.
Ajattelin koittaa kirjoittaa tänne joka päivä jotain. Jo kolmen illan jälkeen koneen ottaminen syliin ja avautuminen koneelle asioista, joista en muuten pysty oikein kenellekään puhumaan on rutinoitunutta. Helpottaa fiilistä kun ei joudu kokoajan kaikkea työntämään pois mielestä, vaan saan oksennettua asiat tänne.
Kuitenkaan mä en joka päivä keikkaa tee, joten niinä päivinä kun oon ollut esimerkiksi ihan oikeissa töissä tai muuten vaan "vapaalla" voisin kirjoittaa mun ajatuksia muuten tästä työstä tai musta. Kiinnostaisko teitä? Blogilla on kuitenkin liikennettä ollut muutaman päivän aikana enemmän kuin olisin ajatellut, että ehkä teitä voisi kiinnostaa :) yhdessä toisessa blogissa oltiin tehty näin joten ehkä mäkin; mun sähköpostiosoite on siitarahaa@gmail.com , laittakaa tonne ihmeessä juttutoivomuksia jos vaan tulee jotain mieleen!
- Sofia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti